Hovinkartanon historiaa

Esihistoriallinen aika - muinaissuomalainen asuinsija Kartanon luonnonpuistikossa sijaitsevat pakanallinen uhrilehto ja hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas uhrikivi noin vuodelta 1000. Lain suojaama muinaisjäännös.
1300-luku - kristinusko ja Ruotsin kruunu Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta. Ruotsin kuninkaallinen arkisto.
1400- ja 1500-luvut - maaomaisuuden syntyhistoriaa Alueiden ja tilojen yhdistyminen luo pohjan suurtilan muodostumiselle. Alueen maakirjat aloitetaan vuonna 1539.
1600-, 1700- ja 1800-luvut - kuninkaan palveluksessa Aatelinen kausi. Omistajina mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-suvut. Hovinkartano ratsu- ja rälssitilaksi. Kartanomiljöö rakennetaan nykyiseen muotoonsa.
1830 Empire-päärakennus valmistuu. Rakennuksessa on asuttu siitä lähtien ja sen ulkoasu sekä interiööri ovat säilyneet lähes täysin alkuperäisinä.
1890-1910 - edistyksellinen mallitila Voimakas uudistus- ja rakennuskausi. Rakennetaan mm. tiilitehdas, meijeri, mylly, edelleenkin käytössä olevat karjarakennukset ja viljamakasiini. Kartanossa yhteensä 27 rakennusta.
1914 - jugend-linnan tarina Tiilinen jugend-linna (nyk. Taidehovi) valmistuu tuomari Janssonin hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen. Hopeahääpäiväjuhlallisuudet alkoivat 22.8.1914 jugend-linnassa, jota pidettiin vain juhla- ja vierastilana. Rakennuksessa ei ole koskaan asuttu pysyvästi.
1945 - toinen uudistuskausi Erkki Johannes Leppälä perii Hovinkartanon Hilma Janssonilta.
1984 Tilan omistajiksi Riitta (s. Leppälä) ja Risto Tarvainen perintöteitse.
1986 Omistajapari palaa Lähi-Idästä lopullisesti Suomeen.
1988 Taidehovi Oy perustetaan. Ensimmäinen valtakunnallinen taidenäyttely.
1996 Hovikavaljeeri-ravintola avaa ovensa.
1997 Fredrikintorin Apteekki Helsingistä museoidaan Hovinkartanoon.
2006 Hovinkartanon taidekeskus avataan. Vuodesta 2006 Hovinkartanossa on toiminut taiteilijaresidenssi kesäkaudella.
2013 Taidenäyttelytoimintaa jatkaa Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys ry.